Palaan tässä blogissa Juhan kesäkuussa kirjoittamaan blogiin siitä, voiko perintä tuhota asiakassuhteen. Tarkemmin haluan paneutua viimeiseen kappaleeseen, jossa Juha pohti hinnoittelumalleja perinnälle. Ilmainen on voimakas sana markkinoinnissa ja sillä kärjellä useat perintätoimistot myyvät palveluaan. There’s no such thing as a free lunch – ei ole sellaista asiaa kuin ilmainen lounas. Tuo 1960-luvulla popularisoitu fraasi pätee tässäkin asiassa.
Paneudutaanpa asiaan esimerkin kautta. Juha pohti, voiko perintä tuhota asiakassuhteen. Oletetaan, että sinulla yrittäjänä on asiakas, joka tuo ostoillaan 10% liikevaihdostasi. Tällä asiakkaalla on jäänyt 500 euron lasku pitkäksi ja laitat sen oikeutetusti perintään, koska muistutuksistasi huolimatta sitä ei ole maksettu. Tartut perintätoimiston tarjoukseen, joka lupaa sinulle ilmaiseksi hoitaa perinnän. Perintätoimisto laittaa maksuvaatimuksen ja lisää alkuperäiseen summaan perintäkulut, jotka saattavat olla jopa 20 – 50% pääoman suuruudesta. Asiakas maksaa saatavan mutta tekee omat johtopäätöksensä ja ostaa jatkossa tuotteensa kilpailevalta yritykseltä. Oliko perintä ilmaista? Jos liikevaihtosi on 100 000 euroa ja kate siitä 40%. Asiakas toi 10% liikevaihdosta eli 10 000 euroa ja tämän osuuden kate on 4 000 euroa. Sait siis 500 euroa takaisin mutta menetit vuositasolla 4 000€. Ei kuulosta ilmaiselta. Tietenkin tämä on erittäin kärjistetty esimerkki mutta sen tarkoitus onkin herättää näkemään myös pitkän ajan seuraukset.
Jos perin itse, säästänkö?
Perinnän voi tietysti tehdä myös itse. Omien saatavien perintä ei vaadi lupaa. Ammattilainen, joka hoitaa pelkästään perintää työkseen, kuluttaa yhden saatavan perintään keskimäärin kaksi tuntia. Yrittäjä, jolle perintä on vierasta saa oman työn ohella kulumaan aikaa varmasti enemmänkin. Minkä arvoisia nuo kaksi tuntia ovat yrittäjälle? Jos yrittäjä laskuttaa 84€/h asiantuntijatyöstään, on tuon kahden tunnin arvo 168€. Otetaan esimerkiksi taas tuo 500 euron saatava. Kyseinen yrittäjä perii saatavaa ja kuluttaa siihen kaksi tuntia. Hän saa 500€ mutta tuon kaksi tuntia hän olisi voinut laskuttaa 168€ eli todellisuudessa yrittäjä saa 500€ – 168€ = 332€. Pahimmassa tapauksessa saatava jää saamatta jolloin yrittäjä menettää 500€ + 168€ = 668€. Entäs jos yrittäjä olisi käyttänyt apuna perintätoimistoa, joka kantaa taloudellisen riskin perinnän onnistumisesta? Pahimmassa tapauksessa olisi edelleen 500€ voinut jäädä saamatta mutta perintään käytettävän ajan olisi jo päässyt laskuttamaan uusia asiakkaita. Perinnän onnistuessa yrittäjä olisi saanut laskuttaa uusia asiakkaita, saanut 500€ takaisin ja ehkä vähän viivästyskorkoakin ja olisi maksanut tästä koko lystistä n. 50€.
Lain mukaan velkoja on oikeutettu saamaan velalliselta korvauksena kohtuulliset kulut, jotka perinnästä aiheutuu. Mikä sitten on kohtuullista? Saatavan perintään kuluu aikaa ja resursseja, joilla on kaikilla jokin arvo. Ajan arvo on näistä varmasti vaikeimmin määritettävissä. Tuntipalkkaisen työntekijän ajan arvo on määritettävissä helpommin kuin asiantuntijuuttaan myyvän yksinyrittäjän. Kukaan ei pysty tarkasti sanomaan, missä milloinkin kulkee kohtuullisuuden raja mutta meillä kaikilla on varmasti jonkinlainen tuntuma siihen. 120 euron laskun perintä ei aiheuta 120 euron perintäkuluja vapaaehtoisessa perinnässä. Oikeudellisessa perinnässä asia on eri. Kohtuullisuuden rajoja määrittelee myös Aluehallintovirasto omilla ratkaisuillaan, jotka ovat kuitenkin vain suuntaa antavia kokonaiskentässä.
Ole kiinnostunut velallisasiakkaastasi
Perintäala kärsii myös erilaisista piilomaksuista, joita liittyy myös näennäisesti ilmaiseen palveluun. Vuosimaksu, perusmaksu, toimeksiannon rekisteröintimaksu, luottotappioksi kirjaamismaksu jne. Pahimmillaan velkoja maksaa 85€ perintätoimistolle siitä, että tämä kirjaa toimeksiannon mutta epäonnistuu perimään saatavaa. Suomen perintäalan kentällä pelaa 122 luvanvaraista toimijaa tällä hetkellä. Jokaiselle löytyy sieltä varmasti omien tarpeiden ja arvojen mukainen kumppani. Meidän toiminnan ja hinnoittelun lähtökohta on avoimuus. Laskutamme vain onnistumisesta. Mikäli emme saa perittyä saatavia, emme laskuta omasta epäonnistumisesta. Onnistuessammekin palkkiomme on enintään 10% kassavirrasta. Tarkan summan voi milloin tahansa tarkastaa sivuillamme olevalla laskurilla. Velalliskulujen osalta olemme myös läpinäkyvän toiminnan kannalla. Velalliskulumme ovat yrityssaatavissa vähintään 25€ mutta eivät ylitä 10% velan suuruudesta. Yrittäjälle ei saa olla yhdentekevää, miten hänen asiakastaan kohdellaan vaikkapa sitten perintätilanteessa.
Ole siis etukäteen jo kiinnostunut millaisia kustannuksia perinnästä asiakkaallesi koituu ja miten häntä kohdellaan. Jos olet sitä mieltä, että velallisen tulee maksaa kaikki kulut, niin sinulla on oikeus saada perinnästä sinulle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Entä silloin kun sinulla itselläsi on tilapäinen kassavaje ja sinulla ei ole varaa maksaa 500 euron laskua eräpäivänä. Toivoisitko velkojasi käyttävän perintätoimistoa, joka perii sinulta velkojasi 500 euroa viivästyskorkoineen sekä 150€ perintäkuluja? Vai toivoisitko velkojasi maksavan perintätoimistolle 50€ siitä, että tämä velkojan puolesta (eli vapauttaa velkojan tekemään sitä mistä hän voi laskutta lisää) perii sinulta 500€ viivästyskorkoineen mutta ei veloita perintäkuluja enempää kuin 50€?
Perintäritarin Jussi
Kirjoittaja toimii yrittäjänä sekä toimitusjohtajana Perintäritari Oy:ssä