Maksuhäiriömerkinnän nopeampi poistaminen, positiivinen luottorekisteri, kulutusluottojen korkokatto ja niiden markkinoinnin rajoittaminen. Tässä muutaman kuukauden ajalta positiivisia esityksiä luotonhallinnan edistämiseksi Suomessa. Ja kaikki nämä oikeusministerimme Antti Häkkänen on vieläpä päättänyt viedä eteenpäin. Lähtökohtaisesti jokainen näistä esityksistä vähentäisi velkaantumisen riskiä, mikä parantaa yhteiskunnan hyvinvointia. Käsittelimme jo huhtikuussa tätä aihetta, kun pohdimme miten luotonhallintaa saadaan parannettua ja ylivelkaantumista ehkäistyä. Nyt näitä ehdotuksia aletaan todenteolla viemään eteenpäin. Otamme tässä blogissa kantaa omasta näkökulmastamme näihin kehitysehdotuksiin.
Vihdoin Suomeenkin positiivinen luottorekisteri
Pari kuukautta alkuperäistä määräaikaa pidemmäksi venynyt selvitys positiivisen luottorekisterin tarpeellisuudesta on vihdoin valmistunut. Alunperin selvitys piti olla Häkkäsen pöydällä kesäkuun lopussa, mutta suodaan viivästys anteeksi, sillä kaikki kulmat on pystyttävä kattavasti huomioimaan rekisterin etuja ja heikkouksia punnittaessa.
Euroopassa on erittäin laajasti ollut jo positiivinen luottorekisteri käytössä ja me Suomessa olemme todellakin viimeisten joukossa, joka tämän työkalun ottaa käyttöön. Pitää muistaa, että se on työkalu luottolaitosten päätösten tueksi eikä itsessään katkaise ylivelkaantumista. Kuitenkin positiivinen luottorekisteri antaa reaaliaikaista tietoa lainoista, ja negatiivisen luottorekisterin keräämät menneisyyden maksuhäiriömerkinnät saadaankin korvattua ajankohtaisemmalla datalla.
Erityisesti tässä esityksessä ilahdutti se, että rekisterin käyttämättömyydestä tehtäisiin sanktioitavaa. Tämä tekee luotonannosta vastuullisempaa ja pitää huolen siitä, että ongelmiin pystytään puuttumaan hyvissä ajoin. Tiedot pakotetaan katsomaan rekisteristä ja luoton perintäkelpoisuutta voitaisiin rajoittaa, mikäli velkaantumistiedoista huolimatta luotto myönnettäisiin.
Luottorekisteri tulisi pitämään sisällään kaikkien suomalaisten tiedot. Mutta ketkä positiiviseen luottorekisteriin pääsee käsiksi? Sääntelyä siihen pääsystä esitetään maksuhäiriörekisteriä tiukemmaksi, joten esimerkiksi vuokranantajat tuskin pääsevät siihen käsiksi. Entäs yritykset? Kokoaako Suomen Asiakastieto tarvittavista tiedoista ratingin, joka antaa pisteytyksen mukaan yrityksille tietoa asiakkaistaan ja heidän luottokäyttäytymisestä? Miten paljon Asiakastieto saa avata yrityksille tietoja avoimista luotoista, että se pysyy säädösten mukaisina? Henkilöiden osalta tämä on ehdottomasti tiukempaa kuin yritysten.
Valitettavasti positiivinen luottorekisteri olisi realistisen arvion mukaan käytössä vasta 2023. Rekisterin laajuus on valtaisa, jonka myötä viiveen myös ymmärtää. Toivottavasti muilla keinoilla onnistutaan kuitenkin vähentämään ylivelkaantumista ja lisäämään tietoa viiden vuoden ajan.
Pikavippien markkinointi saatava kuriin
Kukaan television katselija ei ole voinut välttyä entisen salkkarinäyttelijän lainojenyhdistämismainokselta. Nimeltä en viitsi tässä artikkelissa mainita yritystä/palvelua, etten vahingossakaan nosta heidän hakutuloksiaan Googlessa. Meno on kuin vanhalla kunnon musiikkiin painottuvassa MTV:ssa, jossa tänä päivänä pelifirmojen mainokset täyttävät yksinomaan mainospaikat. Muutama viikko sitten Facebookkini mainokset olivat pelkästään pikavippifirmojen mainoksia sen seurauksena, että selailin viikonloppuna niiden sivuja ja kommenttikenttiä. Eli jos paremmin tutustunut johonkin toimijaan, retargeting-mainonnalla he palauttavat itsensä näytöllesi.
Pikavipit ovat yksi merkittävimmistä syistä suomalaisten ylivelkaantumiseen ja juuri sen vuoksi niiden toimintaan on syytä puuttua. Onneksi Häkkänen on huomioinut kulutusluottojen markkinoinnin myös kehitettävänä toimenpiteena. Alla kuva, jossa näkyy velkaantumisen ehkäisemistä aktiivisesti tekevän Takuusäätiön Google -haun tulokset.
Valitettavasti itse Takuusäätiön sivut löytyvät hakutuloksista vasta kolmantena pikavippimainosten alapuolelta. Emme voi tarkalleen sanoa miten algotitmit hakevat nuo mainokset, mutta on sama kuin hakisi googlesta apua alkoholiongelmiin ja ensimmäiset hakutulokset olisivat alkoholin myyntiä edistäviä tuloksia. Ei hyvä.
Maksuhäiriömerkintä nopeammin pois luottotiedoista
Jos sinulle on tullut maksamattomasta laskusta maksuhäiriömerkintä 6kk sitten ja saat tänään maksettua velan korkoineen vihdoin pois, merkintä näkyy arpena luottotiedoissasi kahden vuoden ajan. Sen myötä sinun mahdollisuudet mm. unelmien vuokra-asunnon saamiseen vaikeutuu merkittävästi. Saatat itse jo olla unohtanut asian, kunnes haet uutta asuntoa tulee vuokranantajan tuomio: valitettavasti en luota sinun maksukäyttäytymiseesi ja vuokraan asuntoni nuhteettomalle kansalaiselle. Kuulostaako reilulta?
Sitähän se ei olekaan ja olemme kansanedustajien lakialoitteen kanssa ehdottomasti sitä mieltä, että kun velat on kokonaisuudessaan maksettu, luottotiedot on palautettava puhtaiksi. Sen ei tarvitse tapahtua välittömästi, sillä ainakin tässä vaiheessa pikavippejä myönnetään myös luottotiedot menettäneille ja sen vuoksi systeemiä pystytään huijaamaan. Ei ole kenenkään etu, että maksuhäiriömerkintä poistetaan uudella velalla, jotta luottotiedot saataisiin hetkellisesti pelastettua. Pitkällä tähtäimellä se aiheuttaa pahemman velkaantumisen, joten porsaanreikiä ei saa jäädä.
Mielestämme maksuhäiriömerkintä voisi näkyä luottotiedoissa puoli vuotta lopullisen velan maksun jälkeen. Kun saamme positiivisen luottorekisterin 100%:sti käyttöömme, merkintä voisi poistua 1kk päästä velan hoitamisesta. Silloin nykytilanteen kokonaiskuvasta saa huomattavasti paremman käsityksen.
Korkokatto kuuluu kaikenkokoisille luotoille
Vieläkään emme ole ymmärtäneet miksi aikanaan korkokatto määritettiin maksimissaan 2000€ luotoille. Tästähän löytyi nopeasti porsaanreikä ja markkinoilla yleistyivät joustoluotot, joissa luottoraja oli 2100€, vaikka olisit nostanut 300€ vipin. Tätä joustoluotolla nostettua 300€ vippiä käsiteltiin porsaanreiän myötä kuin 2100€ luottoa ja korkokatto oli sillä kierretty. Aivan kuin 50% todellinen vuosikorko ei olisi riittävä tuloksellisen liiketoiminnan pyörittämiseen luottolaitoksille.
Mitäs sitten, jos korkokatto tulee koskemaan kaiken suuruisia luottoja? Pahimmassa tapauksessa pieniä ja lyhytaikaisia kulutusluottoja ei enää tarjota, vaan tarjonta siirtyy suuriin ja pitkäkestoisiin luottoihin. Tämä on nostettu erityisesti kuluttajaluottoja tarjoavien yhtiöiden toimesta esille. Otetaan esimerkiksi 10000€:n suuruinen laina 15 vuodeksi. Se maksaa 30% todellisella vuosikorolla lainatun pääoman lisäksi korkoa 30573€ eli yhteensä 40573€. Tähän mm. Takuusäätiö on tarttunut ja esittää mahdolliseksi ratkaisuksi kustannuskattoa. Tässä vaiheessa tulee niitä muutamien satasten pikavippejä jo ikävä, jotka sai kuukaudessa maksaa pois vaivoista.
Markkinoilla on varmasti paikka sellaiselle toimijalle, joka tarkastaa nopeasti, mutta huolellisesti jokaisen luotonhakijan maksukyvyn ja tarjoaa max 30% vuosikorolla max. 2000€ kulutusluottoja. Tulos tehdään luotonantovaiheessa ja riittävillä tiedoilla luottotappiot pystytään pitämään kurissa.
Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus
Henkilökohtainen konkurssi on uusi mahdollisuus sellaiselle ihmiselle, joka on velkaantunut syystä tai toisesta, haluaa korjata tilanteen mutta ei elämäntilanteen vuoksi kykene selviytymään kertyneistä viivästyskoroista ja velkojen pääomista. Toisaalta tällaisen mahdollisuuden tarjoaa jo nyt yksityishenkilön velkajärjestely.
Henkilökohtainen konkurssi olisi luonnollisesti nopeampi keino velkakierteen katkaisemiseen ja se siirtäisi luotonannon riskiä yhä enemmän luotonantajalle. Yhdistettynä positiiviseen luottorekisteriin, järjestelmä voisi olla toimiva. Velkajärjestely on byrokraattinen ja kankea sekä tulojen puute saattaa estää järjestelyn kokonaan.
Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisia kipukohtia ovat luonnollisesti, miten ehkäistään sen väärinkäyttö. Velkajärjestelyn yhtenä esteenä on velallisen näennäisesti tarkoituksellinen velkaantuminen velkajärjestelyä silmälläpitäen. Miten tämä ehkäistään henkilökohtaisen konkurssin tapauksessa? Nykyisessä konkurssilainsäädännössä konkurssipesälle määrätään aina hoitaja, joka hallinnoi kaikkea pesän omaisuutta. Mistä nämä riippumattomat pesänhoitajat saadaan, kun konkurssien määrä lisääntyy reilusti ja kuka ne maksaa? Yhteiskunta luonnollisesti, jolloin syödään osittain sitä hyötyä mikä ylivelkaantumisen katkaisemisesta saadaan. Nämä kustannukset tulee myös huomioida.
Talousosaamiseen ja velkaneuvontaan lisäpanostusta
“Hallitus tehostaa ylivelkaantumisen hoitamista panostamalla vuoden 2019 talousarvioesityksessä lisärahoitusta talous- ja velkaneuvontaan. Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään kolmella miljoonalla eurolla kuluvan vuoden tasoon nähden. Tällä turvataan palvelun alueellinen saatavuus ja lisätään yhteistyötä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Myös talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua kehitetään,” totesi oikeusministeri Antti Häkkänen 2019 talousarvioesityksen yhteydessä.
Voiko tähän muuta sanoa kuin, että MAHTAVAA! Viedään resursseja etupainotteisesti velkaantumisen ennaltaehkäisyyn, jolloin ylivelkaantumista onnistutaan teoilla hillitsemään. Talous- ja velkaneuvontaa on myös jalkautuva valistustyö oppilaitoksissa, jossa nuorille pystyttäisiin lisäämään talousosaamista. Toivottavasti tähän riittää myös merkittävä siivu. Se maksaa itsensä tulevaisuudessa varmasti takaisin. Yhteiseen opetussuunnitelmaan talousosaamisen lisääminen voi ottaa oman aikansa, mutta toivottavasti se jossain vaiheessa toteutuu. Seinäjoelta saa ottaa tästä jo edelläkävijänä mallia.
Olin viime viikolla Mun Talous -ohjelman verkostotapaamisessa, jossa ideoimme miten talousosaamista saataisiin lisättyä nuorille sekä heidän vanhemmilleen, jotta ylivelkaantumista onnistuttaisiin ehkäisemään ajoissa. Meitä oli 30 sidosryhmäläistä, eri asuntosäätiöistä Takuusäätiöön sekä Marttaliitosta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Kuusi fläppitaulullista tuli ideoita ja resurssit tietenkin määrittävät sen mitä pystytään toteuttamaan. Jalkatyötä olemme kuitenkin kaikki valmiita tekemään asioiden eteen.
Sijoitussäästötilistä apu säästämiseen
Viime kuunvaihteessa uutisoitiin myös sijoitussäästötilin toteutumisesta. Vaikka se liittyykin vain löyhästi nyt käsiteltävään aiheeseen, en malta olla sitä ottamatta esille. Pikavippien markkinointi perustuu pitkälti kulutuksen mahdollistamiseen. Itse olen saanut sellaisen kasvatuksen, että kulutusta varten täytyy säästää. Siksi pidän hyvänä asiana, että eri sijoitusmuotojen verokohtelua yhdenmukaistetaan ja aivan tavalliselle ihmiselle, jolla ei ole suuria pääomia, suodaan mahdollisuus kasvattaa varallisuuttaan säästämällä. Sijoittamisen arvonnousu perustuu korkoa korolle vaikutukseen, jota nykyinen arvo-osuustilijärjestelmä syö. Joka kerta kun myyt sijoituksia maksat niistä luovutusvoittoveron, vaikka sijoittaisit ne uudelleen täysimääräisesti. Sijoitussäästötilin ideana on juuri se, että myös voitot voi sijoittaa uudelleen ja vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun varat otetaan ulos sijoitussäästötililtä.
Yksinkertaisella esimerkillä säästämisen eduista voi kertoa vaikka näin: Mikäli haluat ostaa 600€:n puhelimen, voit tehdä sen esimerkiksi kahdella tavalla. Sanotaan, että saat joltain luottolaitokselta todella edullisen kulutusluottotarjouksen, jossa todellinen vuosikorko on 8%. Otat luoton, ostat puhelimen ja maksat sen takaisin 12 erässä vuoden aikana. Maksat korkoineen puhelimesta yhteensä n. 625€.
Jos taas säästää puhelimeen vuoden ajan vaikkapa 50€ kuukaudessa ja sanotaan, että säästökohde maksaa keskimäärin 8% tuoton sijoituksellesi. Tällöin sinulla on vuoden päästä rahaa säästössä n. 626€, joten voit ostaa 600€ puhelimen ja sinulle jää silti 26€ rahaa itsellesi.
Säästämiseen kannustaminen ja siirtyminen kohti kansankapitalismia on yhteiskunnalle loppujen lopuksi myös win-win tilanne. Säästämällä ihmisten varallisuus karttuu ja yritykset saavat rahoitusta. Säästämisessä ei ole alarajaa. 5€ kuukaudessa tuo säästöön 60€ vuodessa + mahdollisen tuoton.
Hyviä asioita on siis tapahtumassa kauttaaltaan. Me olemme jo reilun vuoden tarjonneet yrittäjille maksuttomia luottoanalyysejä, jotta yrittäjät/yritykset pystyisivät tekemään parempia luottopäätöksiä ja ennaltaehkäisemään perinnän tarpeen. Työmme jatkuu, joten olehan meihin yhteydessä, jos haluat saada vinkkimme käyttöösi.
Perintäritarin Juha ja Jussi