Maaliskuun 16. päivä vuonna 2013 toi kuluttajaperintään selkeiden raamien myötä inhimillisyyden. Tuolloin saatavien perinnän lakia tiukennettiin perinnän maksimikulujen osalta. Jo aiemmin, vuonna 2005, perintäkuluihin tuli kulukatto, mutta se tiukennus ei tuonut toivottuja tuloksia. Vuoden 2013 muutokset olivat merkittävät ja yksiselitteiset eikä lakiin ole jäänyt porsaanreikiä. Muutos mahdollisti myös perintäalan toimijoiden kasvojenkohotuksen: kuluttajia onnistutaan nyt käsittelemään tasavertaisesti perintätoimistosta riippumatta ja velkaantuminen pystytään perintäkulujen muodossa hillitsemään. Palvelumme hyötyjen myyminen on helpompaa, kun aiemmin meidät nähtiin suurten kulujen aiheuttajana. Miten olemme kasvojenkohotuksessa onnistuneet?
Digitaalisuuden tuoma automaattisuus vs ihmisen tekemä manuaalisuus
Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Se, miten suurella katteella voitto halutaan tehdä, on yksilöllistä. Pieni kulurakenne mahdollistaa maltillisemmat myyntituotot. Automaatiot, ohjelmistot ja digitalisaatio aiheuttavat kustannuksia, mutta ne myös tehostavat prosesseja ja minimoivat manuaalisia työvaiheita. Laskutuksen elinkaaresta (laskutus, maksuvalvonta, muistutus ja perintä) pystytään automatisoimaan suuri osa. Sitä myös mielellään tehdään, jotta ihmisten arvokas työ saadaan pidettyä mieleisenä ja lisäarvoa tuottavana.
Perintä on ongelmien ratkaisua. Se vaatii usein tunneälyä ja ihmisten välistä kohtaamista, minkä vuoksi me näemme digitaalisuudessa myös omat haasteensa. Vaikka kuinka korostamme kirjeissä pyyntöä velalliselta yhteydenottoon asioiden selvittämiseksi, velallisella ei välttämättä ole voimia tarttua puhelimeen ja halua aloittaa keskustelua ensimmäisenä automaattivastaajan kanssa.
Mekin pyrimme automatisoimaan mahdollisimman paljon omia toimintojamme, jotta onnistuisimme käyttämään suurimman osan ajastamme asiakkaidemme ongelmien ratkaisemiseen. Emme kuitenkaan ole valmiita siirtämään omia töitämme maksavien asiakkaiden huolehdittavaksi, sillä meidän tehtävämme on palvella. Juuri niin. Palvella. Siitä meille maksetaan.
Perintäkulut lakimuutoksen jälkeen kuluttajaperinnässä
Päivitetty laki toi selkeyttä perinnän maksimikuluihin. Muistutuksesta saa pyytää 5€ lisäkulua, mutta vasta aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua laskun eräpäivästä, edellyttäen, että laskulle on annettu 14vrk maksuaikaa. Toisen maksullisen muistutuksen saa lähettää aikaisintaan 14vrk kuluttua edellisen muistutuksen lähettämisestä.
Maksuvaatimusten maksimikulut perustuvat alkuperäisen pääoman suuruuteen:
- jos velan pääoma on enintään 100€, kulua saa olla 14€/maksuvaatimus
- jos velan pääoma 100-1000€, kulua saa olla 24€/maksuvaatimus
- jos velan pääoma on yli 1000€, kulua saa olla 50€/maksuvaatimus
Perintäkuluja saa vaatia yleensä enintään kahdesta maksuvaatimuksesta ja toisen vaatimuksen kohdalla kuluja saa olla vain puolet ensimmäiseen maksuvaatimukseen verrattuna, mikäli maksuvaatimus koskee samaa saatavaa. Useammasta maksuvaatimuksesta kulujen periminen tulee olla erikseen perusteltua ja selvitettyä. Jotta perinnän pitkittämisen taloudelliset hyödyt saatiin rajattua, asetettiin perinnän kokonaiskuluille myös enimmäissummat:
- jos velan pääoma on enintään 100€, enimmäiskulut ovat 60€
- jos velan pääoma 100-1000€, enimmäiskulut ovat 120€
- jos velan pääoma on yli 1000€, enimmäiskulut ovat 210€
Esimerkkilaskelmana olkoon 900€:n sohvaryhmä, jonka asiakas maksaa 10 viikkoa myöhässä. Hänelle voi kertyä kuluja seuraavasti: kahdesta muistutuksesta 5€+5€ sekä kahdesta maksuvaatimuksesta 24€+12€. Tämä tekee yhteensä 46€. Tähän päälle velallisen tulee maksaa viivästyskorkoa velkojalle eräpäivän jälkeisistä päivistä. 7% viivästyskorolla se tekee 12,08€ (viivästyskorkoa ei pidä sekoittaa perintäkuluihin). Vuonna 2012 tämä perintäkulua olisi voinut olla helposti tuplasti enemmän.
Nyt jokaisella muistutuksella ja maksuvaatimuksella on tarkat maksimirajat, joita perintätoimistojen on noudatettava. Olemme yleisestikin avoimen hinnoittelun puolella, sillä tietoisuus lisää myös velallisten omaa vastuuta asioiden hoitamisessa. Kun hyppäät Helsingissä metroon ilman matkalippua, tiedostat ottavasi 80€:n riskin. Sen jälkeen “smurffien” syyttäminen tilanteesta ei ole enää perusteltua. Heidän tehtävänsä on huolehtia oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden toteutumisesta. Ilman tarkastajia matkalippujen hinnat nousisivat pilviin, sillä esimerkiksi vuonna 2017 HSL:n joukkoliikenteen toimintatuloista 51% kustannettiin matkalipuilla (https://www.hsl.fi/talous ). Yksityisillä yrityksillä toimintamenot katetaan usein 100%:sti omalla myynnillä, joten niillä maksuvalvonta ja saatavien perintä on erityisen tärkeä osa liiketoimintaa.
Selkeät raamit perustelevat toimintaa
Se, että kuluttajille tehtiin selkeäksi perinnän maksimikulut ja määräajat, antaa meille perintätoimistoille perusteita toimenpiteillemme. Raamit helpottavat myös yrityksiä luottamaan asiakkaansa perintätoimistoille, sillä jos yritykset eivät tiedä perintäkumppaneidensa toimintatavoista ja kokonaishinnoittelusta, on vaikea luottaa asiakkaitaan kumppaneiden haltuun. Siten lakimuutos myös selkeytti kuluttajakauppaa tekevien yritysten laskutusprosesseja.
Lakimuutosten lisäksi maksutavat ovat kehittyneet. Niiden myötä luottokauppaa kuluttajien kanssa tehdään vähenevissä määrin ja käteiskauppa on yleistynyt merkittävästi. Tämä on hyvä asia niin ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi kuin myös yritysten luottotappioiden minimoimiseksi.
Perintäala kärsi raamittomuudesta liian pitkään ja sen maineen korjaaminen tulee kestämään kauan. Perintätoimistojen tärkein tehtävä on auttaa velkojia saamaan heidän saatavansa sopimusten mukaisesti kotiutettua. Tehokkaimmin se onnistuu siten, että pyritään ratkaisemaan velallisen ongelma. Ongelma harvemmin ratkeaa pelkkiä kirjeitä lähettämällä ja lyömällä suuret kulut päälle. Ulosotolla ja maksuhäiriömerkinnällä pelottelu ilman puhelinkontaktointia on nöyryyttävää eikä millään tavalla ongelmien ratkaisemista.
Yritysten välinen perintä löyhemmin rajattua
Yritysten välinen saatavien perintä eroaa kuluttajaperinnästä varsin paljon. Maksimikuluja ei ole lakiin kirjattu ja perintäprosessi on nopeammin toteutettavissa. Koska kuluttajaperinnässä perintätoimistojen toimintatavoilla ei pysty tänä päivänä kovin vahvasti erottumaan, olemme keskittäneet omat voimavaramme yritysten välisten saatavien perintään. Asiakassuhteilla on aina suuri merkitys liiketoimintaan ja me pyrimme olemaan yritysten välillä se kumppani, joka auttaa maksuviiveiden ratkaisemisessa. Olemme itse rajanneet perintäkulumme avoimesti kotisivuilla ja pystymme lähtökohtaisesti kertomaan ennen jokaista toimeksiantoa velkojalle millaiset kulut kummallekin osapuolelle maksimissaan perinnästä kauttamme muodostuu ja millaisilla toimenpiteillä etenemme. Sen jälkeen velkoja saa päättää haluaako ottaa apumme vastaan vai etsiikö ratkaisua jollain muilla keinoilla.
Miten me tulevaisuudessa kohotamme kasvojamme?
“Vastuu on aina viimekädessä luotonhakijalla” -ajattelusta meidän olisi päästävä eroon, sillä se ei tähän päivään mennessä tuottanut tulosta. Maksuhäiriömerkinnät kasvavat kasvamistaan vuosi toisensa jälkeen ja saatavia peritään henkilöiltä, joilla ei ole ollut aikomustakaan maksaa laskujaan. Kun vastuuta siirretään luotonmyöntäjille parempien työkalujen myötä (mm. positiivinen luottorekisteri), onnistutaan täysin turhat luottotappiot minimoimaan kielteisillä luottopäätöksillä. Kukaan yritys ei halua luottotappioita myynnistään, joten sen myötä tämä olisi myös luonteva toimintamalli. Lopulta ne suuret luottotappiot tulevat tunnollisesti maksavien asiakkaiden maksettavaksi korkeampien hintojen myötä.
Parempien luottopäätösten myötä meidän perintätoimistojen tehtäväksi jäisi hoitaa niitä asiakassuhteita, joissa molemmilla osapuolilla olisi aidot halut asioiden hoitamiseen. Se on työssämme hedelmällisintä ja siihen meidän inhimilliset toimintatapamme antavat myös erinomaiset edellytykset. “Inhimillinen palvelu syntyy ihmisten työstä”. Kuulin tämän lausahduksen siivouspalveluyritys Dastia-Siivous Oy:n yrittäjän Sampo Lehtisen suusta. Paremmin ja tiiviimmin ei inhimillistä liiketoimintaa pystyisi paketoimaan.
LUE MYÖS: ”Miten valita yrityksellesi sopiva perintätoimisto?”
BLOGIKIRJOITUKSEMME 22.11.2016
Vastuullisesti kaikista asiakkaista huolehtien,
Perintäritarin Juha