Koska laskujen riitautus ja etenkin perinnän riitautus on meillä lähes jokapäiväisiä asioita, jatkan mielelläni vielä vieraskirjoituksemme lisäksi aiheen käsittelyä pelkästään perintätoimiston näkökulmasta. Etenkin laskun riitautus koskee jokaista asiakastamme, joten siksi haluamme käsitellä tätä eri vaiheissa ja esimerkkien kautta. Ja huomiona: riitaista saatavaa ei saa periä perintätoimiston vapaaehtoisen perinnän keinoin vaan tällöin epäselvyydet pitää sopia asiakkaan kanssa suoraan tai edistää riita-asiana juristin kanssa. Laki saatavien perinnästä linjaa tämän.
Laskun riitautus ennen eräpäivää
Tämä on yleisin tilanne mitä reklamointiin tulee: laskun saatuaan vastaanottaja (myöhemmin velallinen) tarkastaa sen ja kysyy tarvittavat epäselvyydet kirjallisesti viipymättä toimittajalta (myöhemmin velkoja). Tällöin asia ratkeaa usein jo ennen kuin lasku ehtii erääntymään ja velallinen joko maksaa sen hyväksyttyään perustelut tai vaihtoehtoisesti velkoja korjaa laskua ja tekee sen uusiksi.
Kun laskua on riitautettu ennen sen erääntymistä, laskua ei lain mukaan voi siirtää perintään ennen kuin käsillä ollut epäselvyys on selvitetty. Tällöin on tärkeä molempien osapuolten olevan aktiivisia asian ratkaisemiseksi.
Laskun riitautus eräpäivän jälkeen
Monesti lasku riitautuu vasta eräpäivän jälkeen mutta viimeistään, kun velkoja lähettää laskusta maksumuistutuksen. Tällöin prosessi on tavanomaisesti sama kuin laskun välittömässä riitautuksessa: kolmansia osapuolia ei tarvita vaan epäselvyydet ratkaistaan velkojan ja velallisen välillä.
Mitä tulee muistutuskuluihin ja viivästyskorkoihin, niin velkoja on oikeutettu jo muodostuneisiin kuluihin ja korkoihin mikäli epäselvyyksien jälkeen lasku on ollut aiheellinen alusta alkaen. Mikäli laskussa on ollut virhe ja sitä tulee korjata, velkoja lähettää uuden laskun ja kuluja ja korkoja ei tarvitse virheellisen laskun osalta maksaa.
Laskun riitautus perintätoimistolle
Kun saatava on siirretty riidattomana perintätoimiston hoidettavaksi ja velallinen riitauttaa saatavan perintätoimistolle, perintä keskeytyy asian selvittämisen ajaksi. Ensin selvitetään onko asiasta käyty velkojan ja velallisen välillä viestintää reklamaatioon liittyen, ja jos on niin millaista. Olennaista on selvittää perusteet, joihin velallinen vetoaa laskun riitautuksessa.
Tällöin me perintätoimistossa avaamme Finlexin, lain saatavien perinnästä ja kohdan 4 b § – Maksuvelvollisuuden kiistäminen. Siellä todetaan tarkasti ottaen näin: “Tämän lain mukaista perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Perintää saa kiistämisestä huolimatta jatkaa, jos velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen.”
Eli jos velallinen esittää tyytymättömyyttä asiakaspalveluun, virheellisesti toimitettuun maksumuistutukseen (muistutukselle ei ole asetettu laissa mitään muotovaatimusta miten se tulee toimittaa) tai velallisella ei ole juuri nyt rahaa maksaa saatavaa, ei perusteet lukeudu maksuvelvollisuuden piiriin vaan perintää voidaan velkojan niin halutessaan jatkaa. Tällöin on edelleen vaihtoehtoina sopia maksuista tai jatkaa saatavien perintää oikeudellisin keinoin summaarisella haasteella käräjäoikeuteen.
Jos velallinen kuitenkin esittää selkeät perusteita laskun virheellisyydestä, tilatun työn laiminlyömisestä, liikalaskutuksesta tai muuten sovittujen asioiden toteutumattomuudesta, tällöin sopimisen ohella toinen vaihtoehto on jatkaa asiaa riita-asiana juristien kanssa. Perintätoimisto päättää tässä kohtaa toimet ja palauttaa toimeksiannon velkojalle.
Trattaperintä vain selkeisiin ja riidattomiin saataviin
Perintätoimiston tehokeino perinnässä on trattaperintä. Sitä saa toteuttaa lain mukaan vain erääntyneisiin, selviin ja riidattomiin saataviin laskuissa, jotka on kohdistettu yritysvelallisille. Trattaperintää edeltää aina perintätoimiston maksukehotus, jossa on vähintään 10vrk maksuaika sen lähettämisestä.
Mikäli velallinen riitauttaa saatavan, trattaperintä tipahtaa perinnän valikoimista yksiselitteisesti pois. Itse asiassa trattaperintää ei voida kohdistaa velalliseen, joka on missään muodossa reklamoinut saatavasta. Vaikka sitten puhelimessa sanonut saatavan olevan riitainen, mutta ei halua sitä perustella.
Tämä on hyvin ristiriitainen asia. Tottakai meidän on turvattava parhaalla tavalla velallisen oikeusturva ja huolehdittava, että vääryyttä ei yleisesti heikommassa asemassa olevaa velallisasiakasta kohtaan muodostu. Mutta tätä tilaisuutta voidaan myös käyttää väärin erityisesti pienten saatavien kohdalla. Jos velallinen riitauttaa ilman perusteita 200€ saatavan ja sitä tulisi lähteä juristin kanssa edistämään, niin uskaltaako velkoja ottaa kuluriskin asiassa. Olemme tästä käyneet Aluehallintoviraston kanssa keskustelua, mutta heidän tulkintansa on tässä se, että jos perintätoimistolle tulee pienikin vihi asian riitaisuudesta, perintää ei tratan avulla saa jatkaa. Piste.
Riitautetun laskun siirto perintätoimistolle
Toisinaan meille jätetään toimeksiantoja jo riitaisista saatavista. Jos meillä on tieto riitaisuudesta, emme tietenkään voi niitä lähteä perimään, mutta toisinaan velkojat eivät tätä meille informoi vaan pihtaavat riitaisuuden, josko velallinen säikähtäisi perintätoimistoa ja maksaisi saatavat. Tämä ei ole reilu tapa hoitaa asioita vaan arvostamme avoimuutta, jotta pystymme antamaan toimeksiantajalle parhaat vinkit asian hoitamiseksi. Näitä vinkkejä emme enää jakele, jos meille on näin olennainen asia jätetty kertomatta.
Lisäksi veloitamme hinnastomme mukaisesti täyden toimeksiantopalkkion jo riitautetun saatavan toimeksiannon jättämisestä. Tämä on meille työtä, jossa emme ole voineet alusta alkaenkaan onnistua ja siksi perusteet toimeksiantopalkkiollemme on turhan työn teettämisestä.
Yhteenvetona voimme sanoa, että noin 5% toimeksiannoista joko riitautuu meillä tai on ollut epäselviä jo ennen toimeksiannon jättämistä. Näistä 20% saamme soviteltua kuntoon ja osapuolet tyytyväisiksi. Koemme, että sovittelu on tärkeä osa työtämme, ja haluamme tarjota sopuisia ratkaisuja ennen juristia, jos sille on osapuolten toimesta edellytyksiä. Mieluummin sovitaan kuin soditaan, eikö?
Perintäritarin Juha