Saatavien perintä on toimialana muuttunut vuosien varrella siinä missä muutkin toimialat. Suurimmat seuraukset alalle ovat tulleet digitalisaation sekä lakimuutosten myötä: ihmisten tekemiä työvaiheita on automatisoitu ja kuluja sekä prosesseja on hiottu lain edellyttämään muotoon. Mutta mitä kaikkia muutoksia alalla on saatu 2000-luvulla kokea?
Perintätoimistot eivät tee enää pelkkää saatavien perintää
Me Perintäritarina olemme tänä päivänä varsin harvinainen perintätoimisto, sillä keskitymme yksinomaan saatavien perintään. Moni alan toimijoista on laajentanut palveluvalikoimansa kattamaan laajemmin maksuvalvontaa ja kassankiertoa tarjoamalla saatavien perinnän lisäksi erilaisia rahoitusmahdollisuuksia (laskurahoitus, factoring), luottotietopalveluita sekä kokonaisvaltaista maksuvalvontaa (perintätoimisto valvoo laskun lähettämisen jälkeen prosessia automaattisesti).
Koen tämän ihan fiksuna kehityssuuntana, sillä meidän toimialaltamme löytyy asiantuntemusta tarjota asiakkaille oikeanlaisia vaihtoehtoja ennen kuin saatavia tarvitsee periä. Erityisesti isot ja keskisuuret yritykset hyötyvät tällaisesta kokonaisvaltaisuudesta varsin paljon, sillä omaa erillistä reskontranhoitajaa ei tällöin välttämättä tarvita. Toki isot yritykset ovat mielestäni synnyttäneet pitkillä maksuehdoilla tarpeen laskurahoitukselle: olisivatko yritykset osanneet kaivata edes kyseistä palvelua, jos maksuehdot olisivat maksimissaan 30 vuorokautta?
Itse olemme ratkaisseet rahoitusmahdollisuuksien ja luottotietopalveluiden tarjoamisen kumppaneidemme palveluita suosittamalla.
Digitaalisuus ja ohjelmistokehitys ovat vieneet ihmisiä toisille aloille
Jos mietimme millainen perintäala on ollut ennen vahvaa digitalisoitumista ja ohjelmistokehitystä, näemme itsemme vielä osana sitä aikaa: perintäkäsitelijät vastaanottavat toimeksiannot, selvittävät oikeat postiosoitteet, varmistavat luottotiedoista perintäkelpoisuuden, lähettävät maksuvaatimuksen matkaan ja ovat asiakkaiden saatavilla puhelimitse.
Mennessämme tämän hetkisen kehityksen ääripäähän, ihmistä tarvitaan ehkä ensimmäisen kerran, kun perittyjä saatavia tilitetään toimeksiantajille (tämäkin on saatettu jo automatisoida 🙂 ). Tämä ehkä kuvastaa millaisessa murroksessa asiakaspalvelutyö on ollut 2000-luvulla. Tulemme mielellämme tässä kehityksessä jälkijunassa ja haluamme olla se viimeinen joka sammuttaa ihmisten välisestä kanssakäymisestä valot.
Omaa digitaalisuuttamme olemme pitäneet ajan hermoilla automatisoimalla oman perintäohjelmistomme ja -prosessimme niin pitkälle, kun olemme itse sen kokeneet fiksuksi. Muutaman kumppanimme suosiollisella yhteistyöllä, löydymme myös integroituna laskutus- ja taloushallinnon ohjelmistoista (Fennoa, LemonAid, Asteri ja Apix Laskumappi).
Lakimuutokset ovat ohjanneet toimintaa inhimillisemmäksi
Laki saatavien perinnästä on kehittynyt viimeisen kahdentoista vuoden aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ensin, vuonna 2013, saimme päivityksen lakiin, mikä toi selkeät toimintamallit kuluttajasaatavien perinnälle (kulu- ja aikarajat). Vuonna 2022 (itse asiassa jo väliaikaisena lakimuutoksena 2021) nämä samaiset mallit vietiin hieman muokattuna yritysperintään.
Eli jos katsotaan perintäalaa pelkästään ennen vuotta 2013, kuluttajilta ja yrityksiltä on voitu vaatia perintäkuluina “kohtuullisia” perintäkuluja, joiden suuruus on ollut lopulta varsin mielivaltainen perintätoimistosta riippuen. Me olemme liputtaneet selkeiden perintäkulujen puolesta, sillä vain siten toimialamme saataisiin toimimaan yhtenäisemmin. Yksikään perintätoimisto ei varmasti ole joutunut lopettamaan toimintaansa matalampien perintäkulujen vuoksi, mutta muutos on mahdollistanut velallisasiakkaille paremmat mahdollisuudet selvitä veloistaan.
Uskon, että nämä lakimuutokset ovat vähentäneet meitä valvovalle viranomaiselle, Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle, tehtyjen kanteluiden määrää. Aiemmin 100 euron pääomaan lisätty 100 euron perintäkulu saattoi olla “kohtuullinen” perintäkulu, jonka mahdollisesti velallisasiakas halusi selvittää AVI:n avulla. Nyt laki on selkeä siinä, että 100 euron pääomasta ensimmäisessä maksuvaatimuksessa saa olla maksimissaan 50 euroa perintäkulua. Tämä vähensi sekä kulujen määrää että tulkintaa perintäkulujen kohtuullisuudesta.
Meille laki on toimintamme suurin auktoriteetti. Meidän ei tarvinnut vuonna 2021 madaltaa perintäkulujen määrää, kun väliaikainen lakimuutos yritysperinnän kuluihin asetettiin.
Perintäluvat vaihtuivat julkiseksi Perintärekisteriksi
Vuoteen 2019 saakka perintä oli luvanvaraista, ja luvat myönnettiin aina viideksi vuodeksi eteenpäin. Kun luvista luovuttiin, luotiin julkinen, Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämä Perintärekisteri. Tällä muutoksella varmistettiin, että perintätoiminnasta vastuullinen henkilö on riittävän koulutettu tai kokenut henkilö. Hän on vastuussa siitä, että toiminnassa noudatetaan lakia ja hyvää perintätapaa. Julkiseen perintärekisteriin kirjataan vastuuhenkilön tiedot, mahdolliset varoitukset ja perusteet varoituksille. Tämän listan myötä on yleisesti tarkastettavissa ketkä yritykset saavat periä Suomessa saatavia toisten yritysten lukuun.
Kun aikanaan perintätoimintaa harjoitettiin luvanvaraisesti, tuolloin netistä sai haettua muistaakseni kuukausittain listauksen yrityksistä, joilta perintälupa löytyy. Listaus kertoi yrityksen nimen, yhteystiedot sekä mihin saakka lupa on voimassa. Muistaakseni ns. negatiivista tietoa ei kerätty ennen perintärekisterin ilmaantumista.
Etelä-Suomen Aluehallintoviraston rooli merkityksellinen
Valvova viranomainen pitää meitä nuhteessa. Väitän, että jokainen perintärekisterin vastuunalainen henkilö haluaa välttyä hallinnollisilta seurauksilta, joita ovat varoitus, toimintakielto tai pahimmillaan pysyvä rekisteristä poisto. Perintärekisteri on julkinen, ja siten ainakaan itse en halua henkilökohtaisesti saada siipeeni virheellisistä toimintatavoista.
Internetin kehittyessä myös Aluehallintovirastolle kanteleminen on tullut helpommaksi. Palvelu on maksuton ja kantelun voi tehdä kaksisivuisen pdf-lomakkeen täyttämällä. En tietenkään kannusta kuormittamaan AVI:a ennen kuin on keskustellut aiheesta perintätoimiston kanssa ja varmistanut heiltä mihin lainkohtaan he toimillaan vetoavat. Mutta jos asia arveluttaa, se on selvitettävissä varsin kivuttomasti.
Olen itse ollut muutamaan otteeseen Aviin yhteydessä ja saanut heiltä konsultoivaa apua epäselvissä tilanteissa. Olen varmistanut toimimmeko eri tilanteissa oikein tai miten meidän mahdollisesti kannattaisi toimia, jotta saataisiin oikeudenmukainen ratkaisu tilanteessa. Heiltä saa arvokasta oppia, sillä heillä vastaavanlaisia tilanteita on saattanut olla käsiteltävänä ennenkin. Ennaltaehkäisyllä vähennetään jokaisen kuormaa.
Entäs tulevaisuus?
On selvää, että tulevaisuus on digitalisaatiossa. Saatavien perintään tullaan varmasti hyödyntämään entistä enemmän tekoälyä, jolla säästetään manuaalista työtä. Kuitenkin tekoäly voi tuoda myös täysin uusia toimintamalleja saatavien perintään. Saatavien perintä on niin vahvasti jo nyt integroitu sähköisiin taloushallinnon ohjelmistoihin, että kun tekoälyä lisätään taloushallinnon ohjelmistoissa, siitä saadaan hyötyä myös perintätoimissa.
Koska saatavien perintä on oikeastaan täysin asiakaspalvelutyötä, murros sen osalta tulee vain kiihtymään. Tällä hetkellä vielä kömpelöt Chatbotit kehittyvät ja tulevaisuudessa voi olla vaikea erottaa onko puhelimen toisessa päässä ihminen vai robotti. En kuitenkaan koe kovin vastuullisena vaihtoehtona sitä, että velallisasiakkaita auttaisi robotti. Käsittelemme työssämme rahaa ja vaikeita tilanteita, jolloin tekoälyn tulee olla erittäin kehittynyttä, että se voisi sivuuttaa ihmisen.
Jokainen tehty muutos alalle on ollut mielestäni vienyt toimialaamme positiiviseen suuntaan. Alaa on ollut selkeästi tarpeen säädellä, sillä velallisasiakas ei pysty vaikuttamaan siihen mikä perintätoimisto häntä maksuviiveen sattuessa perii. Eikä velallisasiakas tiedä monestikaan oikeuksiaan. Sääntely on siis tasavertaistanut erityisesti velallisasiakkaiden kohtelua, kun kulut ja aikarajat voi käydä aina tarkastamasta laista saatavien perinnästä. Itse olen tarkastellut alaa vasta kymmenen vuoden ajan, mutta huomannut alan toimijoiden ryhdistäytymisen. Etenkin vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen perintätoimistot ovat saaneet minimaalisen määrän negatiivisia mediaosumia, mikä kertoo tyytymättömyyden alaamme kohtaan vähentyneen. On ollut ilo olla osana muutosta ja jatkaa edelleen sen kehittämistä.
Perintäritarin Juha