Huhtikuu toi tullessaan pitkään toivotun avun ylivelkaantumisen ehkäisyyn, kun positiivinen luottotietorekisteri näki päivänvalon. Kyseessä on käyttöönoton ensimmäinen vaihe, joka pitää sisällään yksityishenkilöiden mahdollisuuden avointen luottojen tarkastamiseen yhdestä paikasta sekä vapaaehtoisen luottokiellon asettamisen itselleen. Luotonmyöntäjille rekisteri mahdollistaa paremmat luottopäätökset kuluttajille ajantasaisesta datasta. Mutta hyötyvätkö B2C-liiketoimintaa tekevät yritykset positiivisesta luottotietorekisteristä mitenkään? Tässä tiivis yhteenveto rekisteristä ja sen ominaisuuksista.
Mikä on positiivinen luottotietorekisteri?
Avataan olennaisimpana tietona rekisterin toiminta ja tarkoitus. Positiivinen luottotieto tarkoittaa tietoa olemassa olevista lainoista ja luotoista, jotta luotonmyöntäjät voivat arvioida luotonhakijan nykyhetken maksukykyä paremmin. Tietoa on ollut aiemminkin tarjolla luottotietoyhtiöiden tuottaman tiedon muodossa, mutta 1.4.2024 lähtien tieto on kaupallisten toimijoiden sijaan Verohallinnon ylläpitämän rekisterin takana.
Positiivisen luottotiedon vastakohta on negatiivinen luottotieto, joka tarkoittaa jo muodostuneita maksuviive- ja maksuhäiriömerkintöjä. Yhdessä nämä antavat luotonmyöntäjille kokonaisvaltaisen tiedon luotonhakijan maksukyvystä, ja isossa kuvassa suurin vaikutus tulee olemaan ylivelkaisuuden kitkeminen.
Ja huomio! Positiivinen luottotietorekisteristä löytää ainoastaan yksityishenkilöiden tietoa. Yrityksiä rekisteri ei pidä sisällään.
Pankkien ja rahoitusyhtiöiden pakollinen työkalu
Se, että positiivinen luottotietorekisteri on tehty pakotetuksi luotonmyönnön yhteydessä, lisää vastuullista luoton myöntämistä. Kun huomioidaan yksityishenkilöille asetettu lakisääteinen luottojen korkokatto (ehdoton yläraja 20%), voidaan sanoa luottokaupan olevan meillä Suomessa varsin tiukasti säännelty. Kun aiemmin korkokattoa ei ollut tai sitä kierrettiin joustoluotoilla, monet kulutusluottoja tarjoavat yritykset saivat liiketoiminnasta hyvin kannattavaa, kun esimerkiksi puolet kuluttajista maksoivat luotot takaisin kalliilla korolla.
Pakottavuus ei yleisesti ole toimivin tapa kontrolloida liiketoimintaa. Kuluttajien ylivelkaantumisen suitsemisessa tämä on kuitenkin nähty tarpeelliseksi, sillä lähivuosina korkokaton lisäksi on tehty myös lakimuutoksia kulutusluottojen markkinoinnin säätelemiseksi. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että heikossa taloudellisessa asemassa olevat eivät tänä päivänä saa sitä pientäkään lainaa arjen elämän pyörittämiseksi. Lisäksi sekä positiivisen että negatiivisen luottotietorekisterin perustaminen ja ylläpito maksavat ja viime kädessä me kuluttajat toimimme maksajina kalliimpien palvelumaksujen muodossa.
Miten yksittäiset yritykset hyötyvät rekisteristä?
Olennaisimpana halusin selvittää miten positiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa meidän asiakkaidemme ja perintätoimistojen toimintaan. Vastaus yksinkertaisuudessaan: ei mitenkään. Rekisteri on lainojen, kulutusluottojen ja vertaislainanvälittäjien pakollinen työkalu eikä vaikuta yksittäisten kuluttajahyödykkeiden ja -palveluiden myyntiin. Niiden osalta voisi olla fiksumpaa ottaa jatkossa kumppaniksi Klarna tai vastaava rahoitusta tarjoava palveluntarjoaja, joka on velvollinen tarkastamaan kuluttaja-asiakkaiden maksukyvyn ja arvioimaan luottoriskin kattavista rekistereistä.
Mikäli posiiivinen luottotietorekisteri olisi velvoittava jokaiselle kuluttajaliiketoimintaa tekevälle yritykselle, se tulisi kaikille varsin kalliiksi kuluksi/investoinniksi. Ensinnäkin rekisteri toimii vain ohjelmistorajapintojen avulla: koodaus maksaa. Toisekseen: jokainen luottotietorekisteriotteen kysely maksaa 1,04 euroa ja se tulee maksaa jokaisen kuluttaja-asiakkaan tietohaun kohdalla. Ja koska positiivinen luottotietorekisteri ei sisällä tietoja maksuhäiriömerkinnöistä, ne tulisi hakea vielä erikseen Dun & Bradstreet Finland Oy (entinen Bisnode) tai Suomen Asiakastieto Oy:n maksullisista palveluista.
Oma kokemus yksityishenkilönä
Kun kirjauduin sisään rekisteriin, halusin itsekkäästi etsiä siitä itselleni hyötyjä. Rekisteri antaa minulle tiedon avoimista luotoista sekä antamistani takauksista. Lisäksi voin tarkastella luotonmyöntäjien minusta hakemia luottotietorekisteriotteita ja tehdä/poistaa vapaaehtoinen luottokielto.
Asuntolaina ja yhdistelmäkortin credit-puoli näkyi avoimina luottoina ajantasaisesti. Ja mikä tärkeintä: näin ne yhdestä paikasta, yhdellä silmäyksellä. Jos minulla olisi auto- ja opintolainaa sekä pari eri luottokorttia ja vielä asuntolaina, niin kokonaisuuden hahmottaminen yhteen paikkaan kirjautumalla on nyt erittäin helppoa. Koska en ole 1.4.2024 jälkeen hakenut lainaa, josta muodostuisi luottotietorekisteriote, minulla ei ollut yhtään noudettua rekisteriotetta nähtävissä.
Sen sijaan laitoin vapaaehtoisen luottokiellon päälle. Se on erinomainen turva, jos pelkää joutuneen identiteettivarkauksen uhriksi tai joku yrittää hakea luottoa henkilötiedoillasi. Lisäksi se on mainio apu oman talouden hallitsemiseen: jos tuntuu että herkkinä hetkinä sorrut nostamaan pikaisia kulutusluottoja, luottokielto on järjen äänenä jarruttamassa sen saamista. Vapaaehtoinen luottokielto on maksuton ja sain välitettyä hakemuksessa tiedon maksutta myös Suomen Asiakastiedolle ja Dun & Bradstreetille. Aiemmin vapaaehtoinen luottotieto on ollut osa luottotietoyhtiöiden kaupallisuutta, ja esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy:lle tehty luottokielto on maksanut 19,95€ / 2 vuotta.
Uskoisin vapaaehtoisen luottokiellon vaikuttavan vain uusiin luottoihin, sillä olen luottokiellon asettamisen jälkeen onnistunut tekemään olemassa olevalla luottokortillani normaaliin tapaan ostoksia.
Yhteenveto
Positiivinen luottotietorekisteri ei vaikuta tavanomaista liiketoimintaa tekevien yritysten toimintaan juurikaan. Pankit ja rahoituslaitokset sekä yksityishenkilöt ovat tämän rekisterin hyötyjiä, ja isossa kuvassa sen pakottava käyttö pitäisi vähentää yksityishenkilöiden ylivelkaantumista, kun luotonmyöntäjillä on entistä paremmat työkalut velvoitteena luottopäätösten tekemisessä. Me olemme liputtaneet positiivisen luottotietorekisterin puolesta pitkään, ja vuonna 2018 kirjoitimme sen mahdollisuuksista blogissamme.
Voitaisiinko positiivista luottotietorekisteriä hyödyntää vielä paremmin ja tehokkaammin? Olisiko esimerkiksi rakennusliikkeillä mahdollisuus varmistua asiakkaiden maksukyvystä isommissa taloprojekteissa? Tällä hetkellä positiivisen luottotietorekisterin hyödyntäminen vaatii rajapinnan rakentamista, mutta voisiko palvelu löytyä jatkossa selainpohjaisena, jotta rekisterin käyttö olisi ehkä edullisempaa ja paremmin jokaisen luotonmyöntäjän saavutettavissa?
Ja sehän on selvä, että jokaisesta luottotietorekisteriotteen kyselystä muodostuva 1,04 euron hinta tulee näkymään vähintäänkin “indeksikorotuksena” pankkien ja rahoituslaitosten palvelumaksuissa. Kuitenkin kysely on luottoa haettassa pakollinen toimenpide ja kuluilta ei voi välttyä.
Ja kun en kaikkiin kysymyksiin saanut toivottua vastausta, suosittelen tutustumaan Verohallinnon omaan Usein Kysyttyjen Kysymysten -sivustoon.
Perintäritarin Juha