Suomessa oli vuoden 2016 lopussa maksuhäiriömerkintä 373 100 ihmisellä. Tämä luku on ennätyssuuri ja se olisi ehdottomasti saatava laskuun, mutta miten? Aktian pääekonomisti Heidi Schauman ohjeisti lainanottajia maaliskuun Iltalehdessä seuraavasti: “Jokaisen on hyvä pohtia, onko varaa ottaa lisää velkaa”. Mutta mitä neuvoja voidaan antaa yrityksille, jotka pyrkivät minimoimaan luottotappionsa? Yksi tulevaisuuden työkalu tulee varmasti olemaan positiivinen luottorekisteri, joka on jo Suomea, Ranskaa ja Tanskaa lukuunottamatta käytössä kaikissa Euroopan maissa. Suomessa se on saanut hyväksyntää jo lähes joka suunnasta ja siten olemme luottavaisia sen käyttöönottoon lähitulevaisuudessa. Mitä hyötyjä tämä työkalu sitten tuo luotonhallintaan? Käsitellään positiivista luottorekisteriä hieman tarkemmin.
Negatiivinen luottorekisteri on nykytilanne
Tänä päivänä meillä on Suomessa käytössä negatiivinen luottorekisteri. Sen avulla näemme henkilöiden rekisteröidyt maksuhäiriömerkinnät, mutta emme esimerkiksi sitä, paljonko heillä on lainanottohetkellä muita olemassa olevia luottoja aktiivisena. Negatiivisen luottorekisterin tieto on yksipuolista ja automaattisesti vanhentunutta, sillä maksuhäiriömerkinnän saamiseksi vaaditaan usean kuukauden prosessi. Sen prosessin aikana ehditään ottamaan paljon luottoja monesta eri paikasta, ja hommaan tulee stoppi vasta, kun maksuhäiriömerkintä on rekisteröity luottotietoihin.
Ainoa keino välttää luottotappio on tehdä käteiskauppaa. Valitettavasti se on auttamatta liian vanha kauppatapa, sillä laina- ja luottotuotevalikoima on kasvanut monipuoliseksi vuosien varrella. Asiakkaan taustojen ja maksuhistorian moninainen selvittäminen on ehdottomasti paras ratkaisu ennaltaehkäisemään luottotappioita, mutta valitettavasti liian suppea data ei anna riittävän kattavaa tietoa tehdäksemme oikeita ja harkittuja luottopäätöksiä. Muutokselle olisi nyt erittäin otollinen aika, sillä digitaalisuus helpottaa uuden rekisterin toteuttamista.
Positiivinen luottorekisteri on oltava tulevaisuus
Positiiviseen luottorekisteriin kerätään reaaliaikaisesti kaikki henkilön lainat, niiden kokonaismäärät, lainan pituudet ja kuukausierät. Lisäksi sieltä pystyttäisiin näkemään myös henkilön vuositulot. Näin ollen maksuhäiriömerkintään sekä lainanhakijan sanaan pohjautuvien päätösten sijaan luotonantajat saisivat kattavampaa tietoa asiakkaasta ja lainan riskeistä. Kattavamman tiedon ansiosta voidaan luoton ehtoja joko joustaa tai tiukentaa. Positiivinen luottorekisteri kuvaa henkilöiden kykyä ja halua hoitaa maksuvelvoitteet. Suomi, Ranska ja Tanska ovat ainoat Euroopan valtiot, joissa ei positiivista luottorekisteriä ole vielä käytössä.
LUE MYÖS: ”Asiakastieto tarjoaa dataa parempiin luottopäätöksiin”
BLOGIKIRJOITUKSEMME 15.10.2019
Asiakastiedon tiedotteesta näkee graafisesti miten vuodesta 2008 lähtien maksuhäiriömerkinnät ovat vuosi vuodelta vain kasvaneet. Positiivisella luottorekisterillä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään maksuhäiriömerkintöjen syntymistä, ja sen aktiivisella hyödyntämisellä maksuhäiriömerkinnät saataisiin varmasti laskuun. Jotain sen järkevyydestä kertoo se, että kyseisen rekisterin vastustajia ei tänä päivänä enää juurikaan ole. Reilu kuukausi sitten sen puoleen kääntyivät Finanssivalvonta sekä Finanssialan Keskusliitto, joka edustaa pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja työeläkeyhtiöitä. Sitä ennen Finanssialan Keskusliitto on ollut positiivisen luottorekisterin suurin vastustaja, sillä suuret pankit ovat halunneet pitää kiinni kilpailuedustaan. He ovat keränneet asiakkaistaan kattavaa dataa ja pystyvät tekemään sen pohjalta niitä päätöksiä, joita kaikki muutkin lainanantajat pystyisivät positiivisen luottorekisterin avulla.
Vielä vuosi sitten Oikeusministeriö oli asiaa vastaan vedoten sen ajan tasalla pitämiseen, työläyteen ja kalliiseen hintaan. Tuoreempaa tietoa en heidän näkemyksistä löytänyt. Todennäköisesti asiaa tarkastellaan uudelleen, kun EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan vuonna 2018.
Jotta positiivinen luottorekisteri saataisiin Suomessa käyttöön, tarvitaan lakimuutos. Tämä siksi, että lakimme ei salli julkisten verotietojen säilyttämistä sähköisesti. Positiivisen luottorekisterin katsotaan nykyisellään rikkovan yksityisyydensuojaa. Kuitenkin meillä on jo julkiset verotiedot kaikkien saatavilla, joten siinä mielessä argumentit hieman ontuvat.
Velalliset maksavat vanhoja velkoja uusilla veloilla
Koska luotonantajat saavat tiedon maksuhäiriömerkinnästä vasta kuukausien prosessin jälkeen, velalliset pystyvät ottamaan samaan aikaan luottoja eri paikoista. Näin he haluavat estää luottohäiriömerkinnän syntymisen mahdollisimman pitkään. Tämä kierre johtaa lopulta ylivelkaantumiseen ja sen purkaminen on vuosien kallis prosessi. Mikäli jo ensimmäiseen maksuviiveeseen pystyttäisiin puuttumaan, ylivelkaantuminen onnistuttaisiin ehkäisemään. Tällöin luotonantajat pystyisivät suojelemaan itseänsä luottotappioilta, mutta myös toimimaan vastuullisesti luotonhakijaa kohtaan ja estää ylivelkaantuminen.
LUE MYÖS: ”Maksaakko perintätoimistolle vai päästääkkö ulosottoon?”
BLOGIKIRJOITUKSEMME 18.8.2020
Positiivinen luottorekisteri on loistava mahdollisuus niille velallisille, jotka ovat kärsineet maksuhäiriömerkinnän hetkellisen notkahduksen vuoksi ja sen jälkeen ongelmia ei enää ole ollut. Heille uuden luoton saaminen on nykyään erityisen haastavaa, koska merkintä kulkee vuosia negatiivisessa luottorekisterissä. Positiivinen luottorekisteri katkaisisi velkakierteessä painivien ongelmat, sillä sen myötä avun hakemista ja ongelmien ratkaisemista ei voisi enää pitkittää. Tieto tulisi helpottamaan tuskaa.
Luotonantajalla on valtava riski
“Luottotappio syntyy luottopäätöshetkellä. Kaikki sen jälkeiset toimenpiteet ovat jo mahdollisesti syntyneen vahingon minimointiyrityksiä”, totesi erään suuren osuuskaupan talousjohtaja. Tämän vuoksi tuohon luottopäätöshetkeen olisi tärkeä saada kohdistettua suurin mahdollinen tieto, että päätöksen pystyy tekemään oikein. Yksityiskohtaisempi tieto mahdollistaisi sen, että hyvin maksavat asiakkaat voisivat saada luottoa paremmilla ehdoilla (mm. matalammilla koroilla) ja vastaavasti heikomman maksukyvyn omaaville ehdot olisivat tiukemmat.
Jos yritys myy 5 000€:n tuotteita ja tuotteen kate on 10%, joutuu se myymään kymmenen ylimääräistä tuotetta, jotta saa oikaistua yhden tuotteen aiheuttaman luottotappion. Näiden riskien hallintaan jokainen saatavilla oleva ja hyväksi todettu työkalu olisi luotonantajille kullanarvoinen.
Suomen Asiakastieto jakaa jo positiivista luottotietoa
Asiakastiedolla on jo käytössään positiivista luottotietoa. Siinä eri luotottajat vaihtavat tietoa asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja pystyvät siten tekemään parempia päätöksiä luotottamisessa. Tämä tiedonvaihto perustuu vapaaehtoisuuteen: luotonhakijalta kysytään suostumus tietojen vaihtamiseen ja tietoa ei anneta eteenpäin ellei suostumusta saada. Luottoa voi hakea ilman suostumuksen antamista, mutta tiedon jakaminen saattaa kuitenkin olla luotonantajan ehto luoton myöntämiselle. Positiivista luottotietoa jakavien listalta voi hyvin huomata, että pikavippiyhtiöt ovat erittäin myönteisiä positiivisen luottotiedon jakamiselle.
Perintäritarin näkökulma
Me haluaisimme ratkaista kaikki nykyiset toimeksiantomme vapaaehtoisen perinnän kautta, sillä se on edullista, nopeaa, selkeää ja maksuhäiriömerkintöjä ei synny. Tavoitteemme on siirtää toimintamme painopistettä positiivisen luottorekisterin kautta perinnästä luottopäätöshetkeen. Näin pyrkisimme minimoimaan yritysten luottotappiot jo ennaltaehkäisevästi. Ennakointi parantaa asiakassuhteita ja lisää yritysten uskoa omaan talouteensa.
BLOGIKIRJOITUKSEMME 12.10.2016
Maksuhäiriömerkinnän pituus on herättänyt todella paljon keskustelua. Miksi yhdestä merkinnästä joutuu kärsimään jopa kolme vuotta, vaikka talous on jo korjaantunut ja suurempaa ongelmaa ei ole koskaan ollutkaan. Niinpä. Positiivisen luottorekisterin avulla hallittuja luottopäätöksiä pystyttäisiin tekemään maksuhäiriömerkinnästä huolimatta ja mielestämme omaksuessamme positiivisen luottorekisterin käyttöömme merkinnän voimassaolon pituutta voisi ehdottomasti tarkastella uudelleen. Henkilö voi olla tänään erinomainen vuokranmaksaja, vaikka kaksi vuotta sitten jäi pari vuokraa maksamatta. Positiivinen luottorekisteri kertoisi faktat tämän päivän tiedoilla, kun taas negatiivinen luottorekisteri perustaa luottopäätöksen kahden vuoden taakse. Kumpaan dataan sinä luottaisit?
Terveisin,
Juha Järvinen
Kirjoittaja toimii yrittäjänä sekä myynti- ja markkinointijohtajana Perintäritari Oy:ssä