HUOM! TÄMÄ ON APRILLIPILA! Uudenvuodenpäivänä 2019 tuli Suomessa perintäalalla luvanvaraisuuden tilalle perintärekisteri, jonne jokaisen perintää toisen osapuolen nimiin tekevän tulee itsensä kirjata, jotta saatavien perintää saa harjoittaa. Mikäli yrityksellä oli perintälupa 2018 vuoden lopulla, tulee rekisteriin kirjautua kuuden kuukauden siirtymäajan sisällä eli kesäkuun loppuun mennessä. Siirtymäajan jälkeen rekisteri määrää alan toimijat. Mikä tämä perintärekisteri on ja miksi perinnän luvanvaraisuudesta luovuttiin? Koska olemme itse rekisteriin jo ilmoittautuneet, haluamme avata kokemuksiamme rekisteriin liittymisestä sekä kohtalaisen lyhyen ajan näkymiä rekisterin seurauksista.
Vastuuhenkilö arvioidaan todella tiukoilla kriteereillä
Koska Jussi (joka on ollut meidän Head of Debt Collection reilun kahden vuoden ajan) ei ole käynyt korkeakoulutasoista kaupallista tutkintoa eikä häneltä löydy 4000€ maksavaa perintäalan opintokokonaisuutta, jouduimme valitsemaan Juhan perintärekisterin vastuuhenkilöksi. Rekisteröinti aloitettiin KRP:n suorittamalla valheenpaljastustestillä ja muistipelillä. Valheenpaljastuksella arvioitiin hyvän perintätavan ymmärrys ja muistipelillä varmistettiin, että asiat ymmärrettiin vielä vartin päästäkin.
Tämän jälkeen oli vuorossa vertaisarviointi, jossa neljän perintätoimiston vastuuhenkilöt joutuivat kertomaan toisistaan kaksi positiivista ja kaksi negatiivista ominaisuutta. Tässä vaiheessa Alektumin vastuuhenkilöllä nousi puna poskille ja hän halusi luovuttaa tuolinsa Annomenin edustajalle. Tämän vaihdoksen myötä kaikki neljä toimistoa läpäisivät vertaisarvioinnin.
Kuitenkin laki perintärekisteristä mahdollistaa vain kolmelle vastuuhenkilölle jatkopaikan vertaisarvioinnista. Finanssialalla arvonta suoritetaan yleisesti kolikonheitolla ja kolikko tipautti tällä kertaa jatkosta Tampereen Laki ja Perintä Oy:n pois pelistä. Heille rekisteriin pääsy olisi ollut iso asia, sillä vaikka nimi viittaa hyvin vahvasti perintää toteuttavaan toimijaan, ei heillä ole vielä koskaan ollut lupaa perintätoiminnalle.
Rekisteröityminen blokkaa hitaimmat ja laiskimmat yrittäjät
Henkilö- ja vertaisarvioinnin jälkeen olikin sitten rekisteröinnin vuoro. Me tietokoneita käyttävät ihmiset olemme varsin ilahtuneita siitä, että rekisteröityminen perintärekisteriin tapahtuu lähes kokonaan internetissä. Kun olimme ensin luoneet käyttäjätunnuksen, salasanan ja arvioineet yrityksellemme sopivimman kansanedustajaehdokkaan vaalikoneen avulla, pääsimme vihdoin kertomaan yrityksen taustat vastuullisen toiminnan toteuttamiseksi. Yrityksen kaikkien hallituslaisten piti piirtää paintilla sukupuu, josta tuli ilmetä hallituslaisten keskenäiset sukulaissuhteet, kytkökset ulkomaille ja veriryhmä. Meille haasteen asetti appiukkomme Hannu, jonka sukupuusta löytyi meidän molempien puolisot. Haukuimme Hannun kelvottomaksi hiihtäjäksi ja hän luopuikin sen jälkeen hallituspaikasta. Veriryhmän toki lainasimme häneltä, sillä vain A+ oli hyväksyttävä veriryhmä.
Valitettavasti sivuston kiusallinen aikakatkaisu aiheutti meille seuraavan haasteen. Ja se vaalikone. Siitä oli saatava sama tulos kuin ensimmäisellä kerralla, jotta sisäänkirjautuminen hyväksyttiin. Arpominen vei oman aikansa ja vasta neljännellä kerralla saimme Antti Rinteen hahmon uudelleen ykkösvalinnaksemme ja pääsimme eteenpäin. Toki jäimme epäilemään vaalikoneen toimivuutta, sillä Rinteen taskut on totutusti pohjattomat meidän yrittäjien ansaitsemien eurojen edessä.
Kun vihdoin pääsimme taas rekisteröinnin kimppuun, tuli liitteiden lisäämisen vuoro. Aluksi piti liittää kaksi post-it -lappua tietokoneen näyttöön ja kirjautua toisella välilehdellä verottajan sivuille. Opintosuoritusotteen ja kaupparekisterin lisäksi piti liittää kopiot maksumuistutuksesta, maksuvaatimuksesta ja tratasta mukaan. Verohallinto halusi liitteenä kuvat käyntikorteista mahdollisia yhteydenottoja varten. Tämä aiheutti meillä suurimman haasteen, sillä sivusto herjasi ja herjasi liitettä moneen otteeseen. Sitten Jussi muisti: verohallintoon tulee lähettää kaikki posti kirjeitse. Vihdoin kuva postimerkillisestä kirjekuoresta oikeilla osoitetiedoilla päästi meidät eteenpäin. On tuo tekoäly vaan aikamoinen edistys kuvatunnistamisessa.
Neljän ja puolen tunnin rekisteröitymisen jälkeen klikkasimme vihdoin Lähetä -painiketta. Se oli siinä. Ei ilmoitusta, että rekisteröinti hyväksytty eikä saatu vahvistusta sähköpostiin. Eiköhän me heinäkuussa saada ilmoitus mikäli emme siirtymäajan jälkeen saa enää liiketoimintaa alalla harjoittaa. Tämä ilmoituksen tuleminen sai kuitenkin koko perintärekisterin hieman haisemaan.
Perintäluvat oli kaikkien nähtävillä, rekisteri täysin salainen
Vielä viime vuonna perintätoimiston toimilupa oli helposti tarkastettavissa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto AVI:n nettisivuilta. Uusi perintärekisteri on kahden käyttäjätunnuksen, neljän salasanan ja sormenjälkitunnisteen takana. Eikä kenenkä tahansa sormenjäljen, sillä vain kansanedustaja Satu Taavitsaisen vasen peukalo avaa rekisterin. Tämä siksi, että hänellä on valtion luottamushenkilöistä laajin tietämys alan toiminnasta Suomessa.
AVI:n perintälupalistaus oli myös siinä mielessä hyvä, että kuka tahansa yritys/henkilö pystyi maksuvaatimuksen saatuaan tarkastamaan toiminnan luvanvaraisuuden. Avoimuus herättää aina luottamusta, joten miksi ihmeessä luodaan rekisteri, jota ei löydä mistään?
Onko koko perintärekisteriä edes olemassa?
Tämä mystinen perintärekisteri puolen vuoden siirtymäajalla ja Satu Taavitsaisen sormenjälkitunnistuksella on väkisinkin saanut meidät miettimään, että onko koko rekisteriä edes olemassa. Julkisuudessa on paljon puhuttu perintätoimistojen tarpeettomuudesta yhteiskunnassa, jossa maksuhäiriömerkinnät ja ylivelkaantuminen ovat suuri ongelma. On totta, että saatavien perintä aiheuttaa toimenpiteineen lisää kuluja, mutta mitä seurauksia perinnän poistumisesta olisi?
Mikäli perintäala pystytään tällaisen salaliiton kautta poistamaan Suomen kartalta, voidaan myös luottokaupalle heittää hyvästit. Keskusteltuamme Suomen Asiakastiedon kanssa aiheesta he ryhtyivätkin välittömästi perustamaan kulurekisteriä, joka yhdessä toimivan tulorekisterin kanssa luo kaikille julkisen tiedon henkilöiden ja yritysten maksuvarasta. Ja jotta seteliraha pystyttäisiin jäljittämään tulevaisuudessa, on hallitus perustanut kymmenpäisen työryhmän rakentamaan setelirekisteriä, jonka on määrä tulla kaikkien saataville vuonna 2022. Näin jokaiselle setelille saadaan jalanjälki, seuranta ja tarina. Ei ole pimeää kauppaa eikä harmaata taloutta. On vain täydellinen maailma.
Eduskuntavaalit ovat parin viikon päästä edessä ja odotamme innolla millaiset päättäjät saamme neljäksi vuodeksi eteenpäin. Perintäala toivoo tietenkin, että Satu Taavitsaisen vasen peukalo saisi jatkokauden eduskunnassa. Sen myötä alamme saisi mahdollisuuden sisäänkirjautumiselle myös kesäkuun jälkeen. Kulu- ja setelirekisterin kylkeen tarvitsemme ehdottomasti myös rekisterin rekisteröitymistä varten, jotta saatavien perinnästä ja luottokaupasta tulisi tarpeetonta. Kyllä se päivä vielä tulee.
Maaliskuun viimeisen päivän jälkeisen päivän terveisin,
Perintäritarin Juha ja Jussi