“Perintäkulut ovat laittomat”. “Jos en saa maksuvaatimustanne verkkolaskuna, minun ei tarvitse sitä maksaa”. Meidän tulee perintätoimistoissa turvata sekä velkojan että velallisen oikeusturva ja toimia nykylainsäädännön mukaisesti. Mutta mitä kaikkia lakeja perintätoimistot vapaaehtoisessa perinnässä joutuvat noudattamaan? Alla kolme ensimmäistä lakia on suoraan perintätoimistoja koskevia lakeja ja neljä seuraavaa perintätoiminnassa tyypillisesti sovellettavia muita lakeja.
Laki perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä
Kyseinen laki on edellytys perintätoiminnan harjoittamiselle, kun haluaa itseään kutsuttavan perintätoimistoksi. Yritykset saavat periä omia saataviaan velallisilta, mutta mikäli velkoja perii toisten yrityksen lukuun, tulee kuulua perintärekisteriin.
Aiemmin laki tunnettiin nimellä Laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta, mutta 2019 luotiin rekisteri, johon liittymällä sai harjoittaa saatavien perintää. Tämä oli mielestäni selkeyttävä muutos ja toi parempaa läpinäkyvyyttä alan toimijoihin.
Laki saatavien perinnästä
Tämä on olennaisin ja tärkein perintätoimistoja ohjaava laki. Siitä käy ilmi muun muassa miten saatavien perintää tulee suorittaa sekä millaisilla aikarajoilla ja perintäkuluilla. Arkikielessä puhutaan perintälaista, ja yhdessä hyvän perintätavan kanssa ne muodostavat yleiset toimintatavat ja rajat alan toiminnalle
Tämä laki sai erityisesti yritysperinnän osalta merkittäviä tarkennuksia aikarajoihin ja perintäkuluihin vuonna 2022, kun lakia päivitettiin edellisen kerran (tässä vielä silloin artikkelimme aiheesta). Tuolloin lakiin määriteltiin perintäkuluja aiemmin ohjanneen “kohtuullisuuden” sijaan selkeät ylärajat perintäkuluille saatavien pääomien perusteella. Lisäksi uusien maksullisten maksukehotusten aikarajaa pidennettiin 7 vuorokaudesta 10 vuorokauteen, ja maksullisten kehotuksen määrää rajattiin.
Nämä oli pelkästään hyviä muutoksia erityisesti velallisten tasavertaisuuden näkökulmasta.
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä
Tuorein perintätoimistoja koskeva laki on rahanpesulaki. Se tarkoittaa pääpiirteittäin sitä, että perintätoimistojen on tunnistettava asiakkaansa, varmistuttava saatavien oikeellisuudesta ja mahdollisesti selvitettävä tosiasiallisten edunsaajien tiedot ennen kuin suoritus onnistuneesti perityistä saatavista lähtee asiakkaille.
Perintätoimistot eivät kuitenkaan ole ns. ykköskorissa, jolloin jokaisen asiakkaan vahva tunnistaminen tai tosiasialliset edunsaajatiedot tarvitsisi erillisten työkalujen kautta selvittää. Tärkeintä on ollut omaa toimintaa kohdistuvan rahanpesuriskin tunnistaminen, rahanpesun ehkäisyn toimintaohjeistuksen sisäistäminen koko henkilöstölle ja riskiarvion luominen.
Perintätoimistoilla rahaa kiertää asiakasvaraintilin kautta ja aina on olemassa mahdollisuus, että likaista rahaa pestään kauttamme tilisiirtoina puhtaammaksi.
Korkolaki
Koska perintätoimistot vaativat maksukehotuksillaan ylkeisesti maksuviiveestä johtuvaa viivästyskorkoa, tulee meidän tuntea myös korkolain periaatteet. Yritysten kohdalla viivästyskorosta voidaan sopia korkolakia suuremmasta viivästyskorosta, mutta kuluttajaperinnässä korkolaki on pakottava. Tottakai korkolakia matalampaa korkoa voidaan vaatia, mutta laki määrittää ylärajan.
Tällä hetkellä (1.1.-30.6.2026) korkolain mukainen viivästyskorko on 9,5%. Eli mikäli meille tulee perittäväksi vaikkapa kotisiivouslasku, jossa korkona on 12%, me kirjaamme maksukehotukselle koroksi 9,5%.
Kuluttajansuojalaki
Kuluttajaperinnässä velallisasiakasta suojaa aina myös kuluttajasuojalaki. Perintätoimiston on tärkeä havainnoida erityisesti millaisilla ehdoilla sopimuksia on tehty ja millaisilla menettelyillä palvelu/tuote on toimitettu ja miten velkoja on mahdollisesti itse perintää toteuttanut.
Me emme ole tuomari arvioimaan sopimusten kohtuuttomuutta, mutta tehtävämme on antaa velallisasiakkaalle tietoa miten hän pystyy kuluttajaviranomaisen avulla arvioimaan asiaa tarkemmin.
Luottotietolaki
Luottotietolakia sivuamme erityisesti henkilöasiakkaiden luottotietojen tarkastamisessa. Me emme itse tilastoi tai kerää luottotietodataa vaan arvioimme aina ajankohtaisella tiedolla millaisilla toimenpiteillä perintää olisi fiksuinta toteuttaa.
Pidämme tärkeänä, että kenenkään henkilökohtaisia luottotietoja ei infromoida velkojille yksityiskohtaisesti vaan niistä muodostetaan ylimalkainen yhteenveto millaisilla perintätoimilla asia voisi tulla kuntoon, jos jotain on tehtävissä.
GDPR ja tietosuojalaki
Koska perintätoimisto käsittelee henkilötietoja, tietosuojasääntely koskee meitä suoraan. Näin ollen meidän tulee esimerkiksi kerätä vain olennainen tieto asiakkaista saatavien perinnän toteuttamiseksi. Ja asiakastietoja ei pidä toimeksiannon päättymisen jälkeen säilöä viittä vuotta pidempään vaan tiedot tulee poistaa pysyvästi ellei uutta perittävää kohdistu tuona aikana samalla asiakkaalle.
Me emme Perintäritarissa tallenna henkilötunnuksia vaan käymme tarvittaessa syntymäajan avulla yksilöimässä asiakkaan Digi- ja Väestötietoviraston portaalista. Tiedot, joita DVV:n portaalista haemme tulee liittyä vain ja ainoastaan perintätoimeksiantoon eikä siellä saa hakea edes esimerkkimielessä edes omia tietoja.
Verkkolaskulaki ei koske perintätoimiston maksukehotuksia
Nyt on myös hyvä oikaista yleinen harhaluulo: kun velallisasiakkaat vaativat perintätoimiston maksukehotuksia verkkolaskuina, perintätoimiston ei niitä tarvitse verkkolaskuna toimittaa. Tämä siksi, että maksukehotus ei ole juridisesti lasku vaan se sisältää kehotuksen, alkuperäisen laskun, viivästyskorkojen ja mahdollisten perintäkulujen maksamisesta.
Verkkolaskuna toimitettu maksukehotus on tietysti hyvää asiakaspalvelua, mutta kehotusta ei voida jättää maksamatta mikäli perintätoimisto ei maksukehotusta toimita verkkolaskuna.
Jos alkuperäinen lasku on tilauksen yhteydessä vaadittu verkkolaskuna toimitettavaksi, mutta se on toimitettu postilla tai sähköpostilla, ei velallisasiakkaan tarvitse maksaa maksukehotuksella olevia viivästyskorkoja ja perintäkuluja.
Jotta pystymme toimimaan luotettavana, reiluna ja oikeudenmukaisena perintätoimistona, meidän on tunnettava kaikki nämä lait vähintäänkin sen osalta, miten ne liittyy saatavien perintään. Jatkuva oppiminen on yksi arvoistamme ja siksi olemme erityisesti meitä koskevista lakipykälistä kiinnostuneita. Sekä seuraamme säännöllisesti miten kyseisiä lakeja tulkitaan.
Perintäritarin Juha