Moni yrittäjä on ollut onnekas, eikä ole joutunut turvautumaan perintätoimiston apuun aikaisemmin. Siten se aiheuttaa ymmärrettävästi myös kysymyksiä. Sama tilanne on velallisen kohdalla, joka usein miettii, että tuleeko maksuhäiriömerkintä jo perintätoimiston yhteydenotosta. Kokosimme viisi yleisintä kysymystä vastauksineen sekä velkojan että velallisen näkökulmasta. Nämä asiat jokaisen on hyvä tietää saatavien perinnästä.
Velallisen usein kysytyt kysymykset
Tuleeko perintätoimiston yhteydenotosta maksuhäiriömerkintä?
- Ei. Ja varsin pitkä on prosessi, ennen kuin maksuhäiriömerkintä velalliselle muodostuu. Yksityishenkilön kohdalla maksuhäiriömerkintä voi muodostua lähtökohtaisesti vain käräjäoikeuden tuomiosta. Ennen sitä lasku on erääntynyt ja siitä on lähetetty maksumuistus/-muistutuksia ja maksuvaatimus/-vaatimuksia. Lisäksi haastemies lähestyy ennen tuomion antamista. Yrityksen kohdalla maksuhäiriömerkintä voi käräjäoikeuden tuomion lisäksi muodostua tratan protestoinnista. Ennen sitä saatavasta on lähetetty vähintään yksi maksuvaatimus ja asetettu tratta. Tratta voidaan protestoida vasta 14vrk sen asettamisesta.
- Perintätoimiston tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa, että velallisasiakkaalle menee tieto avoimista saatavista ja siten pyrkiä omalla toiminnallaan auttamaan velallista välttämään maksuhäiriömerkinnät, jos se vain on mahdollista.
Maksoin jo laskun velkojalle. Pitääkö kulut ja korot maksaa?
- Kyllä ja ei. Tämä riippuu siitä milloin saatava on kirjautunut velkojan tilille. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos pääomat on maksettu ennen kuin velkoja ehtii siirtämään saatavan perintätoimistolle, perintäkuluja ei tarvitse maksaa. Jos suoritus on kirjautunut samana päivämääränä kuin saatava on perintään siirretty, kulut on lain mukaan aiheelliset. Oletus on lisäksi se, että perintätoimiston maksuvaatimus lähtee viimeistään seuraavana päivänä toimeksiannon vastaanottamisesta. Perintäkulujen ja viivästyskorkojen perinnässä on käytännön eroja riippuen perintätoimistosta ja velkojasta. Toiset eivät jatka kulujen ja korkojen perintää, jos saatava on kirjautunut maksuvaatimuksessa olevan päivämäärän kanssa samanaikaisesti velkojan tilille.
- Viivästyskorkoihin velkoja on oikeutettu laskun eräpäivän ja suorituksen kirjautumisen väliseltä ajalta. Usein viivästyskorkoja ja perintäkuluja peritään kimpassa, mutta suurissa pääomissa voidaan viivästyskorkojen perintää jatkaa vaikka perintäkulujen maksuun ei olisi aihetta.
En ole saanut alkuperäistä laskua. Pitääkö kulut ja korot maksaa?
- Kyllä ja ei. Tämä riippuu siitä miten laskutuksesta on sovittu. Jos laskutustiedot ovat olleet virheelliset ja velallisasiakas on selkeästi pyytänyt laskuja esimerkiksi verkkolaskuina, niin tällöin velkoja ei ole toiminut sovitusti ja kuluja sekä korkoja ei tarvitse maksaa. Jos taas laskut on lähetetty velallisen antamaan sähköpostiosoitteeseen tai YTJ:n mukaiseen postiosoitteeseen, mutta lasku ei ole joko roskapostisuodattimen tai jakelijan toimesta saapunut perille, kulut ja korot ovat aiheelliset.
- Kun näitä tapauksia tulee ilmi, on aina tärkeä päivittää laskutustiedot mahdollisimman luotettaviksi. Ongelmia ovat näyttäytynyt esimerkiksi luukku.com- ja pp.inet.fi-maileissa, jotka ovat monesti täynnä tai mailit ohjautuvat herkästi roskapostikansioon.
Mihin perintäkulut perustuvat?
- Lakiin ja perinnästä koituvaan työmäärään. Saimme vihdoin 1.5.2022 lakimuutoksen, jonka myötä myös yrityssaatavien perintäkuluihin tuli ylärajat. Nämä ylärajat eivät kuitenkaan automaattisesti määritä perintäkuluja vaan kulut tulee näyttää tarvittaessa todellisiksi. Perintäkulut voivat perustua sekä velkojan omista toimista aiheutuviin kuluihin että perintätoimiston toimista aiheutuviin kuluihin. On tärkeä muistaa, että perintäkulut ovat aina velkojan kulua aiheutuneista perintätoimista ja perintätoimistot eivät voi omiin nimiin periä toimeksiantona olevan saatavan perintäkulua. Hyvä perintätapa (jota perintätoimistojen tulee toiminnassaan noudattaa) velvoittaa kohtuullisuusvaatimukseen: perintäkulut tulee olla kohtuulliset pääomaan suhteutettuna. 20€ pääomasta tuskin on kohtuulista periä 50€ perintäkulua.
- Laki on määrittänyt perintäkuluille enimmäismäärät sekä aikarajat, joiden myötä esimerkiksi uudesta maksuvaatimuksesta voi velallisasiakkaalta periä uusia kuluja vasta, kun edellisen maksuvaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 10vrk.
Mikä on ulosoton ja perintätoimiston ero?
- Ulosottolaitos on viranomainen, jolla on velan perimiseksi käytössä lainmukaisia pakkokeinoja. Perintätoimistot kehottavat, sovittelevat ja neuvottelevat. Siten perintätoimisto on useimmin ensimmäinen vaihtoehto ja ulosotto vatsa seuraava. Jotta ulosotto voi periä saatavia, tarvitaan käräjäoikeuden tuomio velkojen perimiseen. Koska käräjäoikeuksissa on usein kuukausien jonot käsittelyajoissa, velkojat haluavat hyödyntää perintätoimistoja velkojen nopeammassa kotiuttamisessa. Perintätoimistot myös auttavat velkojia haastehakemuksen tekemisessä käräjäoikeuteen.
LUE MYÖS: ”Uusi perintälaki tasavertaistaa yritysvelallisten asemaa”
Blogikirjoituksemme 26.4.2022
Velkojan eli toimeksiantajan usein kysytyt kysymykset
Mitä perintä maksaa minulle Perintäritarissa?
- Hinnastomme mukaisen toimeksiantajapalkkion verran, jos perinnässä onnistumme. Palkkiomme suuruus on minimissään 25€+alv (alle 250€ pääoman saatavissa, muutoin max 10% pääoman suuruudesta. Jos emme perinnässä onnistu, kuluja toimistamme ei tule (ellei kyseessä ole jo valmiiksi riitautettu saatava, jolloin veloitamme 40€+alv kulukorvauksen).
- Mikäli perintää halutaan jatkaa oikeudellisin keinoin, voimme auttaa haastehakemuksen tekemisessä käräjäoikeuteen ja valvomaan saatavan oikeudellisen prosessin myös ulosotosta. Tällöin veloitamme oikeudenkäyntikulun (65€) lisäksi asiamiespalkkion 50€+alv. Mutta emme koskaan vie asiaa haasteeksi ilman velkojan hyväksyntää.
Mitä perintä maksaa asiakkaalleni?
- Velallisasiakkaan maksettavaksi tulee avoin pääoma, viivästyskorot, velkojan omista muistutuksista mahdollisesti aiheutuneet kulut sekä perintäkulut. Näistä perintäkulut ovat ne, jotka perintätoimisto lisää maksuvaatimukselle usein velkojan tietämättä. Perintäkulujen haitari on meillä ensimmäisessä maksuvaatimuksessa lähtökohtaisesti 25-110€ riippuen pääoman suuruudesta. Kymppien saatavissa kulu voi olla 10-20€. Meiltä saa aina kysyttäessä tiedon, millainen kulu velallisasiakkaalle toimistamme muodostuu. Näin on ollut jo yli viiden vuoden ajan.
Montako kertaa pitää muistuttaa ennen perintää?
- Kerta riittää. Maksumuistutuksen voi tehdä velkoja itse tai sen voi tehdä perintätoimisto. Lisäksi maksullisen muistutuksen osalta on tärkeää, että seuraava maksullinen muistutus/maksuvaatimus lähetetään lain määräämien aikarajojen puitteissa: yksityishenkilölle voidaan maksullinen maksuvaatimus lähettää, kun maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14vrk. Yrityksen kohdalla odotusaika on vähintään 10vrk.
- Kun muistutuksesta vaaditaan kuluja, on tärkeä huomioida laki saatavien perinnästä: yksityishenkilöltä voidaan vaatia max 5€ muistutuskulu ja kulu voidaan vaatia vasta, kun 14vrk maksuehdolla lähetetyn laskun erääntymisestä on kulunut vähintään 14vrk. Yrityksen kohdalla muistutuskulua voidaan vaatia heti, kun 7vrk maksuehdolla lähetetyn laskun eräpäivä oli eilen. Kulu voi olla mitä vain 0-40€ väliltä, sillä EU-maksuviivedirektiivi oikeuttaa velkojaa 40€ vakiokorvaukseen sillä hetkellä, kun oikeus viivästyskorkoon on syntynyt.
Kuinka kauan pitää odottaa, että saatavan saa siirtää perintään?
- Perintäritarissa vaadimme, että ensimmäisen muistutuksen lähettämisestä on kulunut yksityishenkilön kohdalla vähintään 14vrk ja yrityksen kohdalla vähintään 10vrk. Mikäli muistutuksista on vaadittu kuluja niin maksuvaatimus voidaan lähettää vasta, kun viimeisimmän muistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14vrk (yksityishenkilö) tai 10vrk (yritys). Tällöin jokainen muistutuskulu pitkittää vähintään 10vrk perintätoimeksiannon vastaanottamista.
- Yksinkertaistaen: muistuta asiakastasi maksutta yksi kerta laskun erääntymisen jälkeen, odota vähintään 14vrk tai 10vrk ja siirrä saatava meille perintään. Tällöin perintäprosessi pysyy selkeänä. Perintäritarissa tarjoamme tarvittaessa myös muistutuspalvelua yritysasiakkaiden maksuvalvontaan.
Mitä tapahtuu, jos perintätoimisto ei onnistu toimissaan?
- Saatavasta kirjataan joko luottotappio, sitä peritään passiivisesti tai siirretään oikeudelliseen perintään. Luottotappiosuosituksessa tarkastellaan velallisasiakkaan luottotiedot ja arvioidaan kannattaako perinnän jatkaminen oikeudellisesti. Passiiviperinnässä ei aktiivisesti olla velallisasiakkaaseen yhteydessä vaan odotetaan maksukyvyn parantumista. Oikeudellinen perintä on vaihtoehdoista yleisin erityisesti suurempien saatavien osalta. Tällöin joko perintätoimisto tai velkoja itse luo haastehakemuksen käräjäoikeuteen, hakee tuomion ja siirtää saatavan ulosottoon perittäväksi.
- Kulujen suhteen perintätoimistoilla on erilaisia käyntäntöjä. Sopimusehdoista tulisi löytyä tieto joutuuko perinnän päättymisen myötä velkoja maksamaan perintätoimista aiheutuneet perintäkulut perintätoimistolle. Perintäritari kantaa kuluriskin vapaaehtoisen perinnän osalta eli jos emme perinnässä onnistu, emme kuormita velkojaa maksuilla.
Blogikirjoituksemme 13.7.2021